Juuri ilmestyneessä Tiede-lehdessä (2/2021) on psykologian artikkelini optimismista, pessimismistä sekä siitä, voiko optimistiksi oppia. Länsimainen kulttuuri tapaa arvostaa positiivisuutta ja tsemppihenkeä, mutta pessimismiäkin tarvitaan. Toinen ei ole toista parempi, vaan toisissa tilanteissa kannattaa valita optimistinen ajattelutapa, toisissa taas toimii paremmin pessimistinen strategia. Keskeistä näissä molemmissa ajattelutavoissa on tasapaino. Sekä liiallinen optimismi että pessimismi ovat haitallisia hyvinvoinnille.

Tässä pieni ote jutusta:

"Optimismia voi pitää myös yhtenä käyttäytymisen muotona. Mikään käyttäytymisen muoto taas ei toimi kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Joskus on hyödyllistä olla kiltti ja joustava, joskus taas jämäkkä ja järkähtämätön. Samoin on optimismin laita. Väärin käytettynä siitä voi olla haittaa.
Yltiöpäinen positiivinen ajattelu voi estää meitä esimerkiksi näkemästä muiden kärsimystä ja tuntemasta empatiaa. Jokaisella on varmasti kokemuksia hetkistä, jolloin olisi mieluummin toivonut kuuntelua kuin tsemppausta.
Aivokuvantamistutkimuksista tiedetään, että yltiöoptimistien aivot eivät mielellään käsittele informaatiota, joka koskee tulevaisuuden vaaroja. Ne ennemmin ohittavat uhkat, toisin kuin vähemmän optimististen aivot.
Sen sijaan yltiöoptimistien aivot tuntuvat reagoivan herkästi informaatioon, joka on odotettua parempaa. Pelitutkimuksissa optimistien on todettu pitävän kiinni uskostaan voittoon, vaikka he olisivat juuri hävinneet.
Yltiöoptimismin uskotaankin olevan yksi syy muun muassa vuoden 2008 pörssiromahdukseen. "

#lehtijuttujani
#positiivinenpsykologia
#psykologia
#tutkimukset

Kirjoitin viime viikolla ilmestyneeseen Tiede-lehteen (9/2020) anteeksiannon merkityksestä. Aihe on todella kiehtova ja monipuolinen. Hämmästyin siitä, miten paljon terveysvaikutuksia anteeksiannolla on: se tekee onnellisemmaksi, kohentaa hyvinvointia ja elämäntyytyväisyyttä, buustaa omanarvontuntoa ja on yhteydessä vähäisempään stressiin ja psykiatriseen oireiluun. Anteeksianto vapauttaa voimavaroja ja näkyy jopa parempana fyysisenä suoriutumisena kuntotestissä anteeksiantamattomiin verrattuna. Kaiken lukemani perusteella sanoisin, että anteeksianto on aikamoinen supervoima ja ihmeellinen asia.

Tässä pieni ote:

"Mittarit paljastivat, että kaunaiset ajatukset kiristävät lihaksia, lisäävät ihon sähkönjohtavuutta, tihentävät sykettä ja voimistavat vihan tunnetta. Anteeksiantoon keskittyminen sen sijaan rauhoittaa elimistöä ja vahvistaa hallinnan ja empatian tunnetta."

#lehtijuttujani
#tutkimukset

Uusimmassa Tiede-lehdessä (4/2020) on juttuni siitä, miksi naiset rakastuvat rikollisiin. Osa menee naimisiin murhaajan tai puolisonsa surmanneen kanssa. Tätä selittää parhaiten hybristofilia, joka tarkoittaa seksuaalista viehättymistä vakavan rikoksen tehnyttä kohtaan. Aihe on kiinnostava, sillä sitä ei voi selittää arkijärkeilyn avulla. Vaikka ilmiö on harvinainen, silti esimerkkejä löytyy ympäriltämme. Viimeisimpänä esimerkiksi sukellusvenemurhaaja Peter Madsen, joka meni naimisiin Suomessa asuvan kanssa. Haastattelin juttuun psykiatri Hannu Lauermaa, mikä oli mahtavaa. Jos haluaa lukea jotain muuta kuin koronauutisia, kannattaa lukea tämä!

Tekstinäyte:

"Naiset lähettävät kirjeitä, pyrkivät oikeudenkäynteihin nähdäkseen edes vilauksen ihastuksestaan, ottavat avioeron puolisostaan, kihlautuvat, menevät naimisiin vankilassa, viettävät hääjuhlaa ilman aviomiestään muurien ulkopuolella ja matkustavat yksin häämatkalle.
Miten kukaan voi rakastua ihmiseen, joka on riistänyt henkiä, jopa tappanut puolisonsa?
Älyllisiä kykyjä - tai niiden puutetta - ei voi syyttää, koska murhaajiin rakastuneiden joukosta löytyy myös pitkälle koulutettuja henkilöitä, kuten asianajajia ja tuomareita."

#lehtijuttujani
#tutkimukset

Kirjoitin Tiede-lehteen (12/2019) ghostaamisesta eli siitä kun joku jättää selittämättä / lakkaa pitämästä yhteyttä. Tunnettuna terminä ghostaus on ollut vasta vuodesta 2014, mutta toki sitä on varmasti aina tapahtunut. Ghostata voi niin romanttisissa suhteissa, ystävyyssuhteissa kuin työelämässäkin, oho! Luulen artikkelinin olevan pisin suomeksi kirjoitettu tähän mennessä aiheesta. Toivottavasti tutkimus lisääntyy aiheesta, jota kuitenkin moni meistä kohtaa. Tässä tekstinäyte:

"Ensinnäkin on näyttöä siitä, että tietokonevälitteinen viestinä on minäkeskeisempää kuin kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus. Kun ihmiset näkevät toisensa luonnossa, he pitävät toisistaan enemmän ja keksivät runsaammin yhdistäviä tekijöitä kuin viestiessään jonkin laitteen välityksellä. Toiseksi tekstailu, sosiaalinen media ja nettideittailu ovat muuttaneet tapoja pitää yhteyttä ja tavata seurustelukumppaneita. Enää ei tarvita ystävää tai sukulaista parittajaksi. Toiseen saa yhteyden helposti vain ottamalla puhelimen käteen. Sillä onnistuu tarvittaessa myös jättäminen."

#lehtijuttujani
#tutkimukset

Tiede-lehden kauhujuttuni, josta postasin syyskuussa, ilmestyi Hesarissa. Mahtava juttu, nyt juttu saa enemmän näkyvyyttä. Tässä pieni tekstinäyte jutusta:

"Kauhuviihteen etuna esimerkiksi vuorikiipeilyyn verrattuna on tieto siitä, ettei uhka ole todellinen. Oikeassa vaarassa elimistömme keskittyisi hengissä selviytymiseen, mutta kauhuelokuvan aikana voimme rauhassa nauttia jännittävästä kokemuksesta. Samasta syystä vuoristoradassa kiljutaan ja nauretaan samaan aikaan. Kyyti on jännittävää ja ihanaa, koska voimme luottaa siihen, ettemme ole vaarassa lentää ulos laitteesta.

”Pelko on korkean vireystilan tunne, joka valmistaa kehoa toimintaan. Se jakaa näin samoja ominaisuuksia ilon ja vihan kanssa. Pelosta nauttiminen on mahdollista kontrolloiduissa oloissa”, kertoo pelkoa tutkinut psykologi Matthew Hudson Irlannin National Collegesta sähköpostihaastattelussa."

#kirjoittaminen
#lehtijuttujani
#tutkimukset

Tiede-lehdessä (10/2019) on juttuni siitä, miksi ihmiset haluavat katsoa kauhuelokuvia. Sieltä selviää muun muassa, että kauhu kuluttaa energiaa, kauhun katsomiseen voi olla romanttisia syitä sekä mikä on empatian merkitys kauhuviihdettä katsellessa. Tämä oli lukijaäänestyksessä lehden kolmanneksi suosituin juttu, vau! Lukekaa, jos uskallatte!

www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/kauhu-kuluttaa-energiaa

https://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajille/kauhun-katsoja-tuntee-elavansa

#kirjoittaminen
#lehtijuttujani
#tutkimukset
#viihde

Kesällä tuli kirjoitettua kaksi vieraskynää ystäväni blogiin. Kirjoitin vahvuuksista sekä siitä, mitä luovuus on ja miten sitä voisi kehittää. Tässäpä linkit ja pari otetta teksteistä:

"Innovaatioiden ja keksintöjen takaa löytyy usein nimenomaan luovuus. Siihen liittyy keskeisesti uteliaisuus ympäristöä, maailmaa ja muita ihmisiä kohtaan. Luova mieli on tutkiva mieli. Onnistuessaan luovuus usein vie kehitystä eteenpäin ja parempaan suuntaan, koska se kyseenalaistaa tavanomaiset ratkaisut ja tekee toisen ehdotuksen asiaintiloille. Luovat ihmiset ovat yleensä avoimia uusille kokemuksille."

"Vahvuuksien tunnistamisella ja niiden käyttämisellä on tutkittu olevan hyvinvointia ja elämäntyytyväisyyttä tukeva vaikutus. Ne on yhdistetty suurempaan onnellisuuden sekä elinvoimaisuuden kokemukseen ja masentuneisuuden vähenemiseen. On saatu myös näyttöä niiden pitkäaikaisvaikutuksista vähäisempään stressitasoon ja ennusteeseen hyvinvoinnin jatkumisesta."

#kirjoittaminen
#positiivinen psykologia
#tutkimukset