Kuten otsikko kertoo, ensimmäinen artikkelini on nyt avoimena julkaisuna ulkona. Tässä vertaisarvioidussa artikkelissa tutkin, kuinka uskontoa ja henkisyyttä käytetään anteeksiannon merkitysten muodostamiseen. Artikkeli on englanniksi ja sen voi lukea vapaasti Pastoral Psychology -journaalin nettisivuilta. Tämä journaali tarkastelee erityisesti maailmankuviin liittyviä kysymyksiä psykologisella otteella.
Tässä tiivistelmä tutkimuksesta suomeksi: ”Anteeksiannolla on yhteys uskontoon ja henkisyyteen. Kuitenkaan emme tiedä paljoakaan siitä, millä tavalla uskonnolliset ja henkiset ihmiset todellisuudessa antavat anteeksi. Tämä tutkimus tutki sitä, miten uskontoa ja henkisyyttä käytetään anteeksiannon merkitysten luomiseen. Seitsemän haastateltavan narratiivit anteeksiannon kokemuksista valittiin tarkempaan analyysiin. McAdamsin elämäntarina-haastattelumetodia ja narratiivista analyysia sovellettiin. Viisi teemaa muodostettiin: 1) Anteeksianto kristityn velvollisuutena, 2) Anteeksianto Jumalan ihmeenä, 3) Anteeksianto rukoilun avulla, 4) Anteeksianto Jumalan uhrauksena ja 5) Anteeksianto Jumalan armona. Tulokset viittaavat, että Jumala oli tärkeä haastateltaville ja tuki heidän anteeksiannon prosessiaan. Koston ja oikeudenmukaisuuden alateemat antavat vihiä siihen suuntaan, että joskus anteeksiannon ja koston motiivit saattavat kietoutua yhteen. Anteeksianto oli jumalallinen prosessi haastateltaville, ja osa koki, ettei olisi voinut antaa anteeksi ilman Jumalaa. Anteeksiannon ulkoistaminen Jumalalle saattaa palvella anteeksiannon prosessia.” Haluan kiittää työtäni ohjanneita Suvi-Maria Saarelaista, Inari Sakkia sekä Eemeli Hakoköngästä. Lisäksi kiitän Emil Aaltosen säätiötä ja Suomen kulttuurirahastoa apurahoista. Kiitos Itä-Suomen yliopisto avoimen julkaisun maksamisesta. Kerron mielelläni tutkimuksestani enemmän, joten laita viestiä, jos haluat kuulla siitä lisää! Jos haluat auttaa tutkimustiedon levittämisessä, jaa artikkelilinkkiäni muille ja kerro siitä ihmisille. Viittaa näin: Haikola, A. (2023). Conversations with God: How Are Religion and Spirituality Used to Make Sense of Forgiveness? Pastoral Psychology. https://doi.org/10.1007/s11089-023-01081-z #tutkimukset
0 Comments
Psyykkiset traumat ovat vaativia ja monimutkaisia ilmiöitä, joihin eri alan ammattilaiset törmäävät vastaanottotyössään. Miksi kuitenkaan aivan kaikki eivät voi hoitaa kriisejä ja traumoja?
Kirjoitin Helsingin Sanomiin tiedejutun verkkovalehtelusta. Valehtelu on osa kommunikaatiota, joka on läsnä jokaisen arjessa. Joidenkin tutkimusten mukaan valehtelemme enemmän online kuin offline. Verkossa valehteluun liittyy moninaisia motiiveja itsesuojelusta identiteetiin ja politiikkaan.
#lehtijuttujani #tutkimukset Trendi haastatteli minua keväällä itsetuntoon ja itsemyötätuntoon liittyen, juttu löytyy nyt myös verkosta. Hypetys itsetunnon ja sen kohottamisen ympärillä on tutkimustulosten valossa enimmäkseen tyhjää hypeä, koska korkealla itseutunnolla ei ole voitu vahvasti osoittaa olevan niitä hyötyjä, joita sillä on väitetty olevan. Matala itsetunto ei ole välttämättä mikään ongelma, joten olisi hyvä, jos siitä ei kulttuurisesti tehtäisi sellaista. Pidemmän blogitekstini aiheesta voit lukea täältä.
#tutkimukset Kirjoitin Hesariin tiedejutun tiimityön varjopuolista. Vaikka ryhmätyöskentelyllä on etunsa, se voi myös olla väylä valehtelulle ja korruptiolle, joille ovat alttiita myös ns. rehelliset ihmiset. On tärkeää olla tietoinen tiimityön potentiaalisista haittapuolista, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä sopivin keinoin, mistä myös kerron jutussa.
#lehtijuttujani #tutkimukset Uusimmassa Tiede-lehdessä (3/2022) on juttuni afantasiasta. Afantasia on neurologinen ilmiö, joka tarkoittaa kyvyttömyyttä muodostaa visuaalisia mielikuvia. Tutkimus afantasiasta on vielä aluillaan, vaikka se on tunnistettu 1880-luvulla. Jutussa pääsevät ääneen afantasiaa tutkinut psykologian dosentti Juha Silvanto sekä Teppo Mattsson ja Katleena Kortesuo, jotka ovat molemmat afantastikkoja.
#lehtijuttujani #tutkimukset Luin vastikään psykologi-kouluttajapsykoterapeutti Arto Pietikäisen Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC -teoksen. Kirja sai pohtimaan itsetuntoa ja itsemyötätuntoa sekä sitä, miten jälkimmäinen on lopulta ensimmäistä tärkeämpää. Tekstin lopussa kerron myös, miksi itsen rakastaminen ei ole välttämätöntä hyvän elämän kannalta.
Kesällä kirjoittamani juttu Psykologi-lehden verkkoon somen mieleneterveysvaikutuksista nuoriin ja nuoriin aikuisiin ilmestyi juuri. Haastattelin juttuun Åbo Akademin yliopistonlehtori ja neuropsykologi Mira Karraschia sekä filosofian tohtori ja Turun klassillisen lukion opintopsykologi Ada Johanssonia. Somella on sekä hyödyllisiä että epäedullisia vaikutuksia mielenterveyteen. Paljolti kyse on käyttötavoista. Jutussa on sekä linkkejä tutkimuksiin että vinkkejä mielenterveyden ammattilaisille vastaanottoyöhön avuksi somen käsittelyyn.
"Jotkut tutkijat ovat todenneet, että somen kuvallinen kommunikaatio aiheuttaa pahoinvointia. Kuvavirrassa jokainen voi esittää elämänsä ideaalisesta näkökulmasta vailla säröjä. Moni ymmärtää somen epätodellisuuden, mutta voi olla vaikeaa olla vertailematta itseä muihin. Eikä voi unohtaa, millainen vaikutus somessa nähdyillä kehoilla on. Esimerkiksi kuuluisa Kardashianin klaani on tehnyt isot peput muodikkaiksi ja muuttanut näin ihmisten kuntosaliohjelmia." #lehtijuttujani #mielenterveydenhäiriöt #tutkimukset Suomessakin mm. Luo itsesi uudelleen -kirjasta tunnetuksi tullut motivaatiopuhuja Joe Dispenza on herättänyt kiinnostusta erityisesti uushenkisissä piireissä. Ihmiset kehottavat tutustumaan "neurotieteilijä" Dispenzaan, kun väitellään esimerkiksi aivojen neuroplastisuudesta. Miksi kuitenkaan Joe Dispenza ei ole pätevä lähde?
Tuoreimmassa Tiede-lehdessä (5/2021) juttuni kiittämisen ja kiitollisuuden merkityksestä. Kiitos on yksinkertaisin kiitollisuuden ilmaisu, ja kiitollisuudella on todettu useita hyvinvointivaikutuksia mm. terveyteen, uneen, tunteiden säätelyyn ja jopa traumoista selviytymiseen. Kannattaa kiittää, siitä nimittäin hyötyvät niin kiittäjät, kiitetyt kuin kiittämisen todistajat.
Tekstinäyte: "Myös tutkimusten mukaan kiitollisuuden ilmaiseminen muodostaa hyvän tekemistä ruokkivan kehän. Kiitoksen saamisen on osoitettu lisäävän avuliaisuutta. Mekanismin on todettu kytkeytyvän arvostetuksi tulemisen tunteen heräämiseen. Se taas motivoi tekemään hyviä tekoja toisille. Kiitetty haluaa panna hyvän kiertämään. Toimiakseen toivotulla tavalla kiitoksen on kuitenkin oltava vapaaehtoinen. Painostuksen alla puserrettu kiitos herättää usein vain ärtymystä ja mielipahaa. Kiitoksen pitäisi olla myös konkreettinen ja kytkeytyä tekemiseen tai asiaan, jotta vastaanottaja tietää, mistä häntä kiitetään." #lehtijuttujani #positiivinenpsykologia #psykologia #tutkimukset |
bloggaaja
Anne Haikola arkisto
June 2023
kategoria
All
|