Kirjoitin Helsingin Sanomiin tiedejutun verkkovalehtelusta. Valehtelu on osa kommunikaatiota, joka on läsnä jokaisen arjessa. Joidenkin tutkimusten mukaan valehtelemme enemmän online kuin offline. Verkossa valehteluun liittyy moninaisia motiiveja itsesuojelusta identiteetiin ja politiikkaan.

#lehtijuttujani
#tutkimukset

Trendi haastatteli minua keväällä itsetuntoon ja itsemyötätuntoon liittyen, juttu löytyy nyt myös verkosta. Hypetys itsetunnon ja sen kohottamisen ympärillä on tutkimustulosten valossa enimmäkseen tyhjää hypeä, koska korkealla itseutunnolla ei ole voitu vahvasti osoittaa olevan niitä hyötyjä, joita sillä on väitetty olevan. Matala itsetunto ei ole välttämättä mikään ongelma, joten olisi hyvä, jos siitä ei kulttuurisesti tehtäisi sellaista. Pidemmän blogitekstini aiheesta voit lukea täältä.

#tutkimukset

Kirjoitin Hesariin tiedejutun tiimityön varjopuolista. Vaikka ryhmätyöskentelyllä on etunsa, se voi myös olla väylä valehtelulle ja korruptiolle, joille ovat alttiita myös ns. rehelliset ihmiset. On tärkeää olla tietoinen tiimityön potentiaalisista haittapuolista, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä sopivin keinoin, mistä myös kerron jutussa.

#lehtijuttujani
#tutkimukset

Uusimmassa Tiede-lehdessä (3/2022) on juttuni afantasiasta. Afantasia on neurologinen ilmiö, joka tarkoittaa kyvyttömyyttä muodostaa visuaalisia mielikuvia.  Tutkimus afantasiasta on vielä aluillaan, vaikka se on tunnistettu 1880-luvulla. Jutussa pääsevät ääneen afantasiaa tutkinut psykologian dosentti Juha Silvanto sekä Teppo Mattsson ja Katleena Kortesuo, jotka ovat molemmat afantastikkoja.

#lehtijuttujani
#tutkimukset

Luin vastikään psykologi-kouluttajapsykoterapeutti Arto Pietikäisen Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC -teoksen. Kirja sai pohtimaan itsetuntoa ja itsemyötätuntoa sekä sitä, miten jälkimmäinen on lopulta ensimmäistä tärkeämpää. Tekstin lopussa kerron myös, miksi itsen rakastaminen ei ole välttämätöntä hyvän elämän kannalta.

Kesällä kirjoittamani juttu Psykologi-lehden verkkoon somen mieleneterveysvaikutuksista nuoriin ja nuoriin aikuisiin ilmestyi juuri. Haastattelin juttuun Åbo Akademin yliopistonlehtori ja neuropsykologi Mira Karraschia sekä filosofian tohtori ja Turun klassillisen lukion opintopsykologi Ada Johanssonia. Somella on sekä hyödyllisiä että epäedullisia vaikutuksia mielenterveyteen. Paljolti kyse on käyttötavoista. Jutussa on sekä linkkejä tutkimuksiin että vinkkejä mielenterveyden ammattilaisille vastaanottoyöhön avuksi somen käsittelyyn.

"Jotkut tutkijat ovat todenneet, että somen kuvallinen kommunikaatio aiheuttaa pahoinvointia. Kuvavirrassa jokainen voi esittää elämänsä ideaalisesta näkökulmasta vailla säröjä. Moni ymmärtää somen epätodellisuuden, mutta voi olla vaikeaa olla vertailematta itseä muihin. Eikä voi unohtaa, millainen vaikutus somessa nähdyillä kehoilla on. Esimerkiksi kuuluisa Kardashianin klaani on tehnyt isot peput muodikkaiksi ja muuttanut näin ihmisten kuntosaliohjelmia."

#lehtijuttujani
#mielenterveydenhäiriöt
#tutkimukset

Suomessakin mm. Luo itsesi uudelleen -kirjasta tunnetuksi tullut motivaatiopuhuja Joe Dispenza on herättänyt kiinnostusta erityisesti uushenkisissä piireissä. Ihmiset kehottavat tutustumaan "neurotieteilijä" Dispenzaan, kun väitellään esimerkiksi aivojen neuroplastisuudesta. Miksi kuitenkaan Joe Dispenza ei ole pätevä lähde?

Tuoreimmassa Tiede-lehdessä (5/2021) juttuni kiittämisen ja kiitollisuuden merkityksestä.  Kiitos on yksinkertaisin kiitollisuuden ilmaisu, ja kiitollisuudella on todettu useita hyvinvointivaikutuksia mm. terveyteen, uneen, tunteiden säätelyyn ja jopa traumoista selviytymiseen. Kannattaa kiittää, siitä nimittäin hyötyvät niin kiittäjät, kiitetyt kuin kiittämisen todistajat.

Tekstinäyte:

"Myös tutkimusten mukaan kiitollisuuden ilmaiseminen muodostaa hyvän tekemistä ruokkivan kehän. Kiitoksen saamisen on osoitettu lisäävän avuliaisuutta. Mekanismin on todettu kytkeytyvän arvostetuksi tulemisen tunteen heräämiseen. Se taas motivoi tekemään hyviä tekoja toisille. Kiitetty haluaa panna hyvän kiertämään.

Toimiakseen toivotulla tavalla kiitoksen on kuitenkin oltava vapaaehtoinen. Painostuksen alla puserrettu kiitos herättää usein vain ärtymystä ja mielipahaa. Kiitoksen pitäisi olla myös konkreettinen ja kytkeytyä tekemiseen tai asiaan, jotta vastaanottaja tietää, mistä häntä kiitetään."

#lehtijuttujani
#positiivinenpsykologia
#psykologia
#tutkimukset

Juuri ilmestyneessä Tiede-lehdessä (2/2021) on psykologian artikkelini optimismista, pessimismistä sekä siitä, voiko optimistiksi oppia. Länsimainen kulttuuri tapaa arvostaa positiivisuutta ja tsemppihenkeä, mutta pessimismiäkin tarvitaan. Toinen ei ole toista parempi, vaan toisissa tilanteissa kannattaa valita optimistinen ajattelutapa, toisissa taas toimii paremmin pessimistinen strategia. Keskeistä näissä molemmissa ajattelutavoissa on tasapaino. Sekä liiallinen optimismi että pessimismi ovat haitallisia hyvinvoinnille.

Tässä pieni ote jutusta:

"Optimismia voi pitää myös yhtenä käyttäytymisen muotona. Mikään käyttäytymisen muoto taas ei toimi kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Joskus on hyödyllistä olla kiltti ja joustava, joskus taas jämäkkä ja järkähtämätön. Samoin on optimismin laita. Väärin käytettynä siitä voi olla haittaa.
Yltiöpäinen positiivinen ajattelu voi estää meitä esimerkiksi näkemästä muiden kärsimystä ja tuntemasta empatiaa. Jokaisella on varmasti kokemuksia hetkistä, jolloin olisi mieluummin toivonut kuuntelua kuin tsemppausta.
Aivokuvantamistutkimuksista tiedetään, että yltiöoptimistien aivot eivät mielellään käsittele informaatiota, joka koskee tulevaisuuden vaaroja. Ne ennemmin ohittavat uhkat, toisin kuin vähemmän optimististen aivot.
Sen sijaan yltiöoptimistien aivot tuntuvat reagoivan herkästi informaatioon, joka on odotettua parempaa. Pelitutkimuksissa optimistien on todettu pitävän kiinni uskostaan voittoon, vaikka he olisivat juuri hävinneet.
Yltiöoptimismin uskotaankin olevan yksi syy muun muassa vuoden 2008 pörssiromahdukseen. "

#lehtijuttujani
#positiivinenpsykologia
#psykologia
#tutkimukset