Tein joulukuussa tieteellisen Instagram-postauksen, jossa esittelin sosiaalipsykologisen ilmiön nimeltä spirituaalinen narsismi. Se tarkoittaa sitä, että ihminen kuvittelee olevansa henkisesti korkeammalla tasolla kuin muut. Postaus meni nopeasti laajaan jakoon, ja Iltalehti otti minuun yhteyttä. Juttu perustuu minun antamaan haastatteluun, jossa kerron spirituaalisen narsismin lisäksi henkisyydestä ja henkisestä kasvusta. Valitettavasti juttu on vain tilaajille, mutta näistä kahdesta postauksestani voit lukea ilmiöstä tiivistetysti.

#psykologia

Kesällä kirjoittamani juttu Psykologi-lehden verkkoon somen mieleneterveysvaikutuksista nuoriin ja nuoriin aikuisiin ilmestyi juuri. Haastattelin juttuun Åbo Akademin yliopistonlehtori ja neuropsykologi Mira Karraschia sekä filosofian tohtori ja Turun klassillisen lukion opintopsykologi Ada Johanssonia. Somella on sekä hyödyllisiä että epäedullisia vaikutuksia mielenterveyteen. Paljolti kyse on käyttötavoista. Jutussa on sekä linkkejä tutkimuksiin että vinkkejä mielenterveyden ammattilaisille vastaanottoyöhön avuksi somen käsittelyyn.

"Jotkut tutkijat ovat todenneet, että somen kuvallinen kommunikaatio aiheuttaa pahoinvointia. Kuvavirrassa jokainen voi esittää elämänsä ideaalisesta näkökulmasta vailla säröjä. Moni ymmärtää somen epätodellisuuden, mutta voi olla vaikeaa olla vertailematta itseä muihin. Eikä voi unohtaa, millainen vaikutus somessa nähdyillä kehoilla on. Esimerkiksi kuuluisa Kardashianin klaani on tehnyt isot peput muodikkaiksi ja muuttanut näin ihmisten kuntosaliohjelmia."

#lehtijuttujani
#mielenterveydenhäiriöt
#tutkimukset

Suomessakin mm. Luo itsesi uudelleen -kirjasta tunnetuksi tullut motivaatiopuhuja Joe Dispenza on herättänyt kiinnostusta erityisesti uushenkisissä piireissä. Ihmiset kehottavat tutustumaan "neurotieteilijä" Dispenzaan, kun väitellään esimerkiksi aivojen neuroplastisuudesta. Miksi kuitenkaan Joe Dispenza ei ole pätevä lähde?

Tuoreimmassa Tiede-lehdessä (5/2021) juttuni kiittämisen ja kiitollisuuden merkityksestä.  Kiitos on yksinkertaisin kiitollisuuden ilmaisu, ja kiitollisuudella on todettu useita hyvinvointivaikutuksia mm. terveyteen, uneen, tunteiden säätelyyn ja jopa traumoista selviytymiseen. Kannattaa kiittää, siitä nimittäin hyötyvät niin kiittäjät, kiitetyt kuin kiittämisen todistajat.

Tekstinäyte:

"Myös tutkimusten mukaan kiitollisuuden ilmaiseminen muodostaa hyvän tekemistä ruokkivan kehän. Kiitoksen saamisen on osoitettu lisäävän avuliaisuutta. Mekanismin on todettu kytkeytyvän arvostetuksi tulemisen tunteen heräämiseen. Se taas motivoi tekemään hyviä tekoja toisille. Kiitetty haluaa panna hyvän kiertämään.

Toimiakseen toivotulla tavalla kiitoksen on kuitenkin oltava vapaaehtoinen. Painostuksen alla puserrettu kiitos herättää usein vain ärtymystä ja mielipahaa. Kiitoksen pitäisi olla myös konkreettinen ja kytkeytyä tekemiseen tai asiaan, jotta vastaanottaja tietää, mistä häntä kiitetään."

#lehtijuttujani
#positiivinenpsykologia
#psykologia
#tutkimukset

Korona-aikaa on eletty reilu vuosi, ja elämämme on sen myötä muuttunut. Mutta millainen muutos taiteiden kentällä on tapahtunut?

Annoin Ylelle haastattelun aiheesta, miksi ihmiset haluavat katsoa tiettyjä sarjoja ja elokuvia uudelleen ja uudelleen. Nämä palvelevat muun muassa turvan tunnetta, yhteenkuuluvuuden tarvetta, rentoutumista ja identiteetin rakentamista. Haastattelu meni myös radioon ja iltauutisiin.

#elokuvat
#kulttuuri
#tv-sarjat

Juuri ilmestyneessä Tiede-lehdessä (2/2021) on psykologian artikkelini optimismista, pessimismistä sekä siitä, voiko optimistiksi oppia. Länsimainen kulttuuri tapaa arvostaa positiivisuutta ja tsemppihenkeä, mutta pessimismiäkin tarvitaan. Toinen ei ole toista parempi, vaan toisissa tilanteissa kannattaa valita optimistinen ajattelutapa, toisissa taas toimii paremmin pessimistinen strategia. Keskeistä näissä molemmissa ajattelutavoissa on tasapaino. Sekä liiallinen optimismi että pessimismi ovat haitallisia hyvinvoinnille.

Tässä pieni ote jutusta:

"Optimismia voi pitää myös yhtenä käyttäytymisen muotona. Mikään käyttäytymisen muoto taas ei toimi kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Joskus on hyödyllistä olla kiltti ja joustava, joskus taas jämäkkä ja järkähtämätön. Samoin on optimismin laita. Väärin käytettynä siitä voi olla haittaa.
Yltiöpäinen positiivinen ajattelu voi estää meitä esimerkiksi näkemästä muiden kärsimystä ja tuntemasta empatiaa. Jokaisella on varmasti kokemuksia hetkistä, jolloin olisi mieluummin toivonut kuuntelua kuin tsemppausta.
Aivokuvantamistutkimuksista tiedetään, että yltiöoptimistien aivot eivät mielellään käsittele informaatiota, joka koskee tulevaisuuden vaaroja. Ne ennemmin ohittavat uhkat, toisin kuin vähemmän optimististen aivot.
Sen sijaan yltiöoptimistien aivot tuntuvat reagoivan herkästi informaatioon, joka on odotettua parempaa. Pelitutkimuksissa optimistien on todettu pitävän kiinni uskostaan voittoon, vaikka he olisivat juuri hävinneet.
Yltiöoptimismin uskotaankin olevan yksi syy muun muassa vuoden 2008 pörssiromahdukseen. "

#lehtijuttujani
#positiivinenpsykologia
#psykologia
#tutkimukset

Meeri Koutaniemi ja Ann-Mari Leinonen tarttuvat kirjassaan mitä karmeimpaan: seksuaaliväkivaltaan. Kirjassa pääsevät ääneen 14 ihmistä, joille on tehty seksuaalista väkivaltaa. Useimmat jakavat tarinansa omilla kasvoillaan.

Haastattelin psykologian maisteri Tomi Bergströmiä Psykologi-lehden verkkojuttuun. Bergström tutki väitöskirjassaan avoimen dialogin hoitomallin vaikutusta ensipsykoosiin. Tulokset on aivan uskomattomia: Vertailuryhmästä puolet tarvitsi 19 vuoden jälkeen edelleen hoitoa, yli 80 prosenttia käytti psykoosilääkitystä ja yli 60 prosenttia sai työkyvyttömyystukia. Dialogista hoitoa saaneista vain noin kolmasosa oli seurannan lopussa hoidon piirissä ja sai työkyvyttömyystukia.

Tutkimus osoittaa, että ensipsykoosia voidaan hoitaa tehokkaasti myös lääkkeettömin keinoin.

"Lisäksi haastatteluissa potilaat eivät itse kuvanneet psykoosia sanalla ’psykoosi’. He kuvasivat sitä ennemmin hankalaksi elämäntilanteeksi, johon liittyi vaikeita kokemuksia. Usein kokemukset olivat alkaneet jo lapsuudesta, esimerkiksi koulukiusaamisesta, joka johti ulkopuolisuuden tunteisiin ja vaikeuksiin ihmissuhteissa. Ongelmat kasaantuivat monilla aikuistumisen kynnyksellä, jolloin pahoinvointi lisääntyi ja ajattelukyky hankaloitui. Lopulta joku määritteli tämän olevan psykoosi."

#lehtijuttujani
#mielenterveyden häiriöt
#tutkimukset

Kirjoitin viime viikolla ilmestyneeseen Tiede-lehteen (9/2020) anteeksiannon merkityksestä. Aihe on todella kiehtova ja monipuolinen. Hämmästyin siitä, miten paljon terveysvaikutuksia anteeksiannolla on: se tekee onnellisemmaksi, kohentaa hyvinvointia ja elämäntyytyväisyyttä, buustaa omanarvontuntoa ja on yhteydessä vähäisempään stressiin ja psykiatriseen oireiluun. Anteeksianto vapauttaa voimavaroja ja näkyy jopa parempana fyysisenä suoriutumisena kuntotestissä anteeksiantamattomiin verrattuna. Kaiken lukemani perusteella sanoisin, että anteeksianto on aikamoinen supervoima ja ihmeellinen asia.

Tässä pieni ote:

"Mittarit paljastivat, että kaunaiset ajatukset kiristävät lihaksia, lisäävät ihon sähkönjohtavuutta, tihentävät sykettä ja voimistavat vihan tunnetta. Anteeksiantoon keskittyminen sen sijaan rauhoittaa elimistöä ja vahvistaa hallinnan ja empatian tunnetta."

#lehtijuttujani
#tutkimukset