Annoin haastattelun energiavarkaista Ilta-Sanomiin. Kyseessä ei ole tieteellinen termi, vaan kansantermi, jolla kuvataan jollain tapaa kuluttavaksi koettua käyttäytymistä. Kaikki käyttäytyvät joskus kuluttavalla tavalla, joten kyseessä on subjektiivinen kokemus.

#psykologia

Kirjoitin Helsingin Sanomiin tiedejutun verkkovalehtelusta. Valehtelu on osa kommunikaatiota, joka on läsnä jokaisen arjessa. Joidenkin tutkimusten mukaan valehtelemme enemmän online kuin offline. Verkossa valehteluun liittyy moninaisia motiiveja itsesuojelusta identiteetiin ja politiikkaan.

#lehtijuttujani
#tutkimukset

Trendi haastatteli minua keväällä itsetuntoon ja itsemyötätuntoon liittyen, juttu löytyy nyt myös verkosta. Hypetys itsetunnon ja sen kohottamisen ympärillä on tutkimustulosten valossa enimmäkseen tyhjää hypeä, koska korkealla itseutunnolla ei ole voitu vahvasti osoittaa olevan niitä hyötyjä, joita sillä on väitetty olevan. Matala itsetunto ei ole välttämättä mikään ongelma, joten olisi hyvä, jos siitä ei kulttuurisesti tehtäisi sellaista. Pidemmän blogitekstini aiheesta voit lukea täältä.

#tutkimukset

Kirjoitin Hesariin tiedejutun tiimityön varjopuolista. Vaikka ryhmätyöskentelyllä on etunsa, se voi myös olla väylä valehtelulle ja korruptiolle, joille ovat alttiita myös ns. rehelliset ihmiset. On tärkeää olla tietoinen tiimityön potentiaalisista haittapuolista, jotta niitä voidaan ennaltaehkäistä sopivin keinoin, mistä myös kerron jutussa.

#lehtijuttujani
#tutkimukset

Annoin pienen haastattelun Helsingin Sanomille liittyen tv-sarjojen koukuttavuuteen ja post-series depressioniin. Edellinen on ilmiö, joka kuvaa tyhjyyden ja haikeuden tunteita mahtavan sarjan päättymisen jälkeen. Suomeksi sen voisi kääntää esimerkiksi sarjan jälkeiseksi alakuloksi. Tältä voi tuntua muunkin kulttuurisen tuotteen (esimerkiksi kirjojen tai kirjasarjojen) päättymisen jälkeen. On luonnollista kokea näin, koska onhan sarjan maailma yleensä kaurapuuroarkeamme jännittävämpi, jolloin on tuskallista luopua siitä ja tutuiksi käyneistä hahmoista. Onneksi tämäkin olo menee ennen pitkää ohi, kuten muutkin olot elämässä.

#kulttuuri
#tv-sarjat

Uusimmassa Tiede-lehdessä (3/2022) on juttuni afantasiasta. Afantasia on neurologinen ilmiö, joka tarkoittaa kyvyttömyyttä muodostaa visuaalisia mielikuvia.  Tutkimus afantasiasta on vielä aluillaan, vaikka se on tunnistettu 1880-luvulla. Jutussa pääsevät ääneen afantasiaa tutkinut psykologian dosentti Juha Silvanto sekä Teppo Mattsson ja Katleena Kortesuo, jotka ovat molemmat afantastikkoja.

#lehtijuttujani
#tutkimukset

Olin Ylen Sarjarakastajat-ohjelmassa puhumassa sarjafanittamisesta.  Avaan ohjelmassa hieman ilmiön psykologista taustaa.  Viestinnän ja median tutkimuksen professori Kaarina Nikula puolestaan kertoo kiinnostavia juttuja fanikulttuurista. Ohjelma on jakso 9. Voit lukea myös aiemman haastatteluni aiheeseen liittyen Ylen artikkelista.

#kulttuuri
#tv-sarjat

Luin vastikään psykologi-kouluttajapsykoterapeutti Arto Pietikäisen Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC -teoksen. Kirja sai pohtimaan itsetuntoa ja itsemyötätuntoa sekä sitä, miten jälkimmäinen on lopulta ensimmäistä tärkeämpää. Tekstin lopussa kerron myös, miksi itsen rakastaminen ei ole välttämätöntä hyvän elämän kannalta.

Tein joulukuussa tieteellisen Instagram-postauksen, jossa esittelin sosiaalipsykologisen ilmiön nimeltä spirituaalinen narsismi. Se tarkoittaa sitä, että ihminen kuvittelee olevansa henkisesti korkeammalla tasolla kuin muut. Postaus meni nopeasti laajaan jakoon, ja Iltalehti otti minuun yhteyttä. Juttu perustuu minun antamaan haastatteluun, jossa kerron spirituaalisen narsismin lisäksi henkisyydestä ja henkisestä kasvusta. Valitettavasti juttu on vain tilaajille, mutta näistä kahdesta postauksestani voit lukea ilmiöstä tiivistetysti.

#psykologia