Annoin pienen haastattelun Helsingin Sanomille liittyen tv-sarjojen koukuttavuuteen ja post-series depressioniin. Edellinen on ilmiö, joka kuvaa tyhjyyden ja haikeuden tunteita mahtavan sarjan päättymisen jälkeen. Suomeksi sen voisi kääntää esimerkiksi sarjan jälkeiseksi alakuloksi. Tältä voi tuntua muunkin kulttuurisen tuotteen (esimerkiksi kirjojen tai kirjasarjojen) päättymisen jälkeen. On luonnollista kokea näin, koska onhan sarjan maailma yleensä kaurapuuroarkeamme jännittävämpi, jolloin on tuskallista luopua siitä ja tutuiksi käyneistä hahmoista. Onneksi tämäkin olo menee ennen pitkää ohi, kuten muutkin olot elämässä.

#kulttuuri
#tv-sarjat

Uusimmassa Tiede-lehdessä (3/2022) on juttuni afantasiasta. Afantasia on neurologinen ilmiö, joka tarkoittaa kyvyttömyyttä muodostaa visuaalisia mielikuvia.  Tutkimus afantasiasta on vielä aluillaan, vaikka se on tunnistettu 1880-luvulla. Jutussa pääsevät ääneen afantasiaa tutkinut psykologian dosentti Juha Silvanto sekä Teppo Mattsson ja Katleena Kortesuo, jotka ovat molemmat afantastikkoja.

#lehtijuttujani
#tutkimukset

Olin Ylen Sarjarakastajat-ohjelmassa puhumassa sarjafanittamisesta.  Avaan ohjelmassa hieman ilmiön psykologista taustaa.  Viestinnän ja median tutkimuksen professori Kaarina Nikula puolestaan kertoo kiinnostavia juttuja fanikulttuurista. Ohjelma on jakso 9. Voit lukea myös aiemman haastatteluni aiheeseen liittyen Ylen artikkelista.

#kulttuuri
#tv-sarjat

Luin vastikään psykologi-kouluttajapsykoterapeutti Arto Pietikäisen Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC -teoksen. Kirja sai pohtimaan itsetuntoa ja itsemyötätuntoa sekä sitä, miten jälkimmäinen on lopulta ensimmäistä tärkeämpää. Tekstin lopussa kerron myös, miksi itsen rakastaminen ei ole välttämätöntä hyvän elämän kannalta.

Tein joulukuussa tieteellisen Instagram-postauksen, jossa esittelin sosiaalipsykologisen ilmiön nimeltä spirituaalinen narsismi. Se tarkoittaa sitä, että ihminen kuvittelee olevansa henkisesti korkeammalla tasolla kuin muut. Postaus meni nopeasti laajaan jakoon, ja Iltalehti otti minuun yhteyttä. Juttu perustuu minun antamaan haastatteluun, jossa kerron spirituaalisen narsismin lisäksi henkisyydestä ja henkisestä kasvusta. Valitettavasti juttu on vain tilaajille, mutta näistä kahdesta postauksestani voit lukea ilmiöstä tiivistetysti.

#psykologia

Kesällä kirjoittamani juttu Psykologi-lehden verkkoon somen mieleneterveysvaikutuksista nuoriin ja nuoriin aikuisiin ilmestyi juuri. Haastattelin juttuun Åbo Akademin yliopistonlehtori ja neuropsykologi Mira Karraschia sekä filosofian tohtori ja Turun klassillisen lukion opintopsykologi Ada Johanssonia. Somella on sekä hyödyllisiä että epäedullisia vaikutuksia mielenterveyteen. Paljolti kyse on käyttötavoista. Jutussa on sekä linkkejä tutkimuksiin että vinkkejä mielenterveyden ammattilaisille vastaanottoyöhön avuksi somen käsittelyyn.

"Jotkut tutkijat ovat todenneet, että somen kuvallinen kommunikaatio aiheuttaa pahoinvointia. Kuvavirrassa jokainen voi esittää elämänsä ideaalisesta näkökulmasta vailla säröjä. Moni ymmärtää somen epätodellisuuden, mutta voi olla vaikeaa olla vertailematta itseä muihin. Eikä voi unohtaa, millainen vaikutus somessa nähdyillä kehoilla on. Esimerkiksi kuuluisa Kardashianin klaani on tehnyt isot peput muodikkaiksi ja muuttanut näin ihmisten kuntosaliohjelmia."

#lehtijuttujani
#mielenterveydenhäiriöt
#tutkimukset

Suomessakin mm. Luo itsesi uudelleen -kirjasta tunnetuksi tullut motivaatiopuhuja Joe Dispenza on herättänyt kiinnostusta erityisesti uushenkisissä piireissä. Ihmiset kehottavat tutustumaan "neurotieteilijä" Dispenzaan, kun väitellään esimerkiksi aivojen neuroplastisuudesta. Miksi kuitenkin Joe Dispenza on yhtä pätevä lähde kuin Teletapit?

Kirjoitin vuonna 2019 bloggauksen, jossa kerroin ryhtyneeni vegaaniksi. Ikävä kyllä olen joutunut luopumaan ruokavaliosta. Avaan tässä hieman muutoksen taustoja.

Tuoreimmassa Tiede-lehdessä (5/2021) juttuni kiittämisen ja kiitollisuuden merkityksestä.  Kiitos on yksinkertaisin kiitollisuuden ilmaisu, ja kiitollisuudella on todettu useita hyvinvointivaikutuksia mm. terveyteen, uneen, tunteiden säätelyyn ja jopa traumoista selviytymiseen. Kannattaa kiittää, siitä nimittäin hyötyvät niin kiittäjät, kiitetyt kuin kiittämisen todistajat.

Tekstinäyte:

"Myös tutkimusten mukaan kiitollisuuden ilmaiseminen muodostaa hyvän tekemistä ruokkivan kehän. Kiitoksen saamisen on osoitettu lisäävän avuliaisuutta. Mekanismin on todettu kytkeytyvän arvostetuksi tulemisen tunteen heräämiseen. Se taas motivoi tekemään hyviä tekoja toisille. Kiitetty haluaa panna hyvän kiertämään.

Toimiakseen toivotulla tavalla kiitoksen on kuitenkin oltava vapaaehtoinen. Painostuksen alla puserrettu kiitos herättää usein vain ärtymystä ja mielipahaa. Kiitoksen pitäisi olla myös konkreettinen ja kytkeytyä tekemiseen tai asiaan, jotta vastaanottaja tietää, mistä häntä kiitetään."

#lehtijuttujani
#positiivinenpsykologia
#psykologia
#tutkimukset

Korona-aikaa on eletty reilu vuosi, ja elämämme on sen myötä muuttunut. Mutta millainen muutos taiteiden kentällä on tapahtunut?